Kirjoittajalta paivitys

Talousjohtamisessa otsikko on konkretiaa. Rakettien pauke, tasan keskiyöllä vuoden viimeisenä päivänä, tulee nollaamaan kaikki tuloslaskelman luvut ja suurimman osan mittareista. Toki jotakin jää nollaamattakin, kuten varat ja velat eli tase, tapaturmattomien päivien seuranta sekä tilauskanta, ehkä vielä jotain muutakin.

Ja pitäähän se tästäkin asiata tehdä TOP10.

Talousjohtamisen puhtaan pöydän mittarit TOP10:

1. LIIKEVAIHTO on yrityksen yleisin mittari. Mieti tälle hyvä kokonaistavoite. Tämän lisäksi yrityksestä riippuen, liiketoiminta-alueille, tuoteryhmille, asiakkaille, myyjille jne.
2. KANNATTAVUUS on myös yleisimpiä mittareita. Kannattavuuden tasoja on useita. Ensinnäkin on tärkeä asettaa kannattavuustavoitteet liikevaihtotavoitteen kanssa samoille osa-alueille. Lisäksi on hyvä miettiä tuloslaskelman eri tason tavoitteet. Esimerkkeinä tasoista ovat materiaali-, myynti- ja käyttökate.
3. KUSTANNUKSET, vastuut organisaation mukaisesti. Aseta tavoitteet ylätason organisaatiosta luoden hierarkinen seuranta päätyen toimintoihin. Tämä lisää kulukuria, mahdollistaa kulujen kohdistamisen liiketoiminnoille ja toimii tuotekustannuslaskennan osana.
4. MYYNTIHINNAT, erityisesti niiden kehitys suhteessa materaiaalihintojen kehitykseen. Myyntihintojen mittaaminen sellaisaisenaan soveltuu hyvin tuotekauppaan ja konseptoituihin palveluihin.
5. HUKKA on valmistavassa yrityksessä erittäin tärkeä mittari. Yleensä materiaalikulu on valmistavan yrityksen suurin kuluerä. Jokainen työvaihe on tärkeä ja jokaisessa vaiheessa hukan syntyyn voidaan vaikuttaa. Muistathan kokonaisuuden lisäksi mitata hukkaa työpisteittäin, työvaiheittain tai jokin muu osa-alue, mikä sopii toimintamalliinne. 
6. TOIMITUSVARMUUS, asiakkaalle on tärkeää saada tuote oikeaan aikaan oikeaan paikkaan. Toimitusvarmuus on yrityksesi tulevaisuudesta kertova mittari. Ai miksi? Olen sitä mieltä, että asiakas on valmis maksamaan luotettavuudesta hieman enemmän ja pysyy luonasi myös laskusuhtanteessa, vaikka tavaraa olisi saatavissa helposti muiltakin toimittajilta.
7. SISÄÄN TULLEET TILAUKSET on hyvä indikaattori tulevaisuudesta. Kaupaksi saadut tilaukset tulevat jokus olemaan liikevaihtorivillä.
8. REKLAMAATIOT, näitä on hyvä seurata monestakin eri kulmasta. Liikkeeseen kannattaa lähteä kokonaisuudesta, suhteuttamalla reklamaatioiden aiheuttamat kustannukset liikevaihtoon. Reklamaatiooiden lukumäärän suhteuttaminen myyntitilausten kappalemäärään on myös hyvä mittari.
9. MÄÄRÄT, tuotanto ja myyntimääriä on hyvä mitata. Näitä mittareita käytetään moneenkin eri tarkoitukseen. Jossakin ne voivat olla osaperusteena palkkanmaksulle. Analysoitaessa kannattavuutta määrämittarit nousevat monesti arvoon arvaamattomaan. 
10. Se kuuluisa VIIMEINEN RIVI on yrityksen tärkein mittari. Tälle on hyvä asettaa suhteellinen ja absoluuttinen tavoite. Ja kuten kaikki tiedämme  "euroilla" eletään.

Oikeat mittarit tuovat menestystä vuodelle 2018! Onnea ja menestystä! 

 

 

Molemmat nousevat suotuisissa olosuhteissa.

Leipomisessa olen, no voin tunnustaa ei ole mun juttu. Sehän on ihan kivaa siihen ryhtyessä, muttei missään muotoa intohimoni eikä vahvuuteni. Jotakin siitä kuitenkin tiedän. Kuten pullataikinan kohoamiseksi tarvitaan suotuisat olosuhteet ja kas vain taikina sen kuin kohoaa itsekseen.

Talousjohtamisesta löytyykin huomattavasti leipomista enemmän sanottavaa, joten keskitytään tässä artikkelissa kiinteisiin kustannuksiin. 

Mitkä ovat suotuisat olosuhteet kiinteiden kustannusten nousulle?

Nousukausi on mitä otollisin hetki kiinteiden kustannukset kohoamiselle. Voi sanoa jopa käsistä karkaamiselle. Tämä tapahtuu yleensä vaivihkaa ja huomaamattomasti, jollei olla varauduttu tai niitä ei seurata. No mitä on tehtävissä? Ehkäisevät ja korjaavat toimenpiteet riippuvat tilanteesta.

Tässä pari neuvoa-antavaa.

Isossa kuvassa talousjohtamisen tasoon kannattaa kiinnittää huomiota. Sen ollessa perustaltaan kunnossa yllätyksiltä vältytään.

Kiinteiden kustannusten pullataikina efektikin saadaan eliminoitua parilla käytännön talousjohtamisen toimenpiteellä. 

Seuraa kiinteitä kustannuksia vastuualueittain. Laadi kustannuspaikkarakenne ja vastuuta kustannuksista vastaavat budjetoimaan oman alueensa kulut. Seuratkaa toteumia kuukausitasolla kustannuspaikoittain. Mikäli kustannukset ylittävät budjetin, pyydä kustannuksista vastaavalta selvitys sekä tarvittaessa korjaavien toimenpiteiden esitys aikatauluineen.

Nousukaudessa erityisen hienoa ja lämmittävää on työllistyminen. Saadaan palkata uutta henkilöstöä ja tätäkin kautta buustia talouskasvuun. Sitten tässä kohtaa hox hox. Kustannukset lähtevät laukalle nousukaudella prosessien olessa hiomattomia eli palkataan henkilöstöä hoitamaan poukkoilevia ja manuaalisia työvaiheita. Tämä jos joku on pitkässä juoksussa kaikille osapuolille epäsuotuisaa.

Viimeistään, kun tulee tarve nostaa kiinteitä kustannuksia, palkata lisää henkilöstä, on syytä läpikäydä nykyiset prosessit. Prosessien läpikäynnin tarkoitushan on löytää pullonkaulat, manuaaliset ja monivaiheset työvaiheet. Löytämisen jälkeen mietittäväksi tulee vaihtoehtoiset tehokkaammat toimintamallit.

Ennen kiinteiden kustannusten nostamista suosittelen etsimään vastaukset kysymyksiin; Miksi kiinteitä kustannuksia nostetaan? Milloin tehokkaat prosessit on varmistettu? Kuka ne on varmistanut? Mitä muita vaihtoehtoja on?

Niin ja suoraviivaiset prosessit lisäävät aivan varmasti henkilöstön hyvinvointia. 

Nousukaudella pullataikinaa on kiva ja helppo nostattaa. Mites volyymien lähtiessä laskuun?

Niin, jollei kuluja pidetä kurissa nousukaudella, povaan ikäviä tunnelmia tulevaisuudessa. Hyvin usein yritystoiminnassa koittaa laskusuhdanne, jolloin kuluja on kuritettava. Onhan toki vaihtoehtona menettää kannattavuus, mikä hyvällä talousjohtamisella olisi voitu kotiuttaa. 

Kulujen karsimisen vaihtoehto on ehdottomasti kaikista ikävin. Tulee pakottava tarve vähentää henkilöstöä ja se on vaihtoehto, mistä kukaan ei tykkää.  

Valoa tunnelin päässä.

Ikävät irtisanomis- ja tarpeettomat kulukuritilanteet voidaan minimoida tai jopa välttää hyvällä talousjohtamisella, oikeilla kontrolleilla ja toimintojen virtaviivaistamisella. Toivon kaikille lukijoille nousevia ylä- ja alarivin käyriä. Good luck  

– Sanna Järviaho

Nykyaikainen talouspäällikkö ymmärtää liiketoiminnan kokonaisvaltaisesti. On valmis haastamaan ja tuomaan näkemyksiään yrityksen toimintatavoista, tulevaisuudesta ja kehittämisestä. No mitä tämä sitten käytännössä tarkoittaa?

Jotta yrityksessä otetaan huomioon digitalisoidun taloushallinnon tarjoamat hyödyt, tulee talouspäällikön aktiivisesti varmistaa toimintojen suoraviivaisuus ja sähköisyys. Hänen tulee ymmärtää, mitä vaaditaan tuotannon-, osto-, ja myyntitilaustoiminnoilta, jotta ne tukevat talousjohtamista kokonaisvaltaisesti. Miten hoidetaan taloushallintoon liittyvät toiminnot, hyödyntäen digitalisaatiota kirjanpitoon saakka.

Voidakseen kertoa luotettavasti eri mittareiden tulokset, tulee hänen ymmärtää mittareiden määrittelyt, tulosten muodostuminen ja laskentaperusteet. Tämä pitää sisällään myös tuotekustannuslaskennan. Hänen tulee varmistaa tiedoilla päätöksiä tekevien ymmärrys laskentaperusteista.

Unohtaa ei sovi automatisoidun raportointimallin rakentamista tukemaan jatkuvaa seurantaa ja tietysti strategiaa. Näiden lisäksi tietojen analysointi, valmiiksi pureskellut tulokset ja niiden syyt sekä seuraukset.

Ja viimeisin muttei vähäisin; hyvä talouspäällikkö yksinkertaisesti vain huomaa mihin asioihin hänen osaamistetaan on lisäarvoa ja millä tavalla hän voi haastaa henkilöstöä tuottamaan yritykselle parhaan mahdollisen tuloksen.

Sannan kirjoittaman asiantuntija-artikkeli Kauppakamari lehteen. Linkki  lehteen alla. Sivulta 20 Sannan artikkeli kokonaisuudessaan. 

Riittääkö sinulle asiakastyytyväisyys?

Sisäinen auditointi on käsitteenä laaja. Se voidaan kohdentaa koko yrityksen toimintaan tai valittuun osa-alueeseen. Auditoinnin tekee ulkopuolinen henkilö, joka ei työskentele tarkastuksen kohteena olevassa työtehtävässä, mutta jolla on riittävä näkemys kyseiseen toimintaan. Yleensä auditointi yhdistetään laatujärjestelmään ja sertifiointeihin, tarkoituksena on varmistaa, että toimitaan sovittujen kirjattujen pelisääntöjen mukaisesti.

Vähemmän huomiota ovat saaneet kehittämiseen liittyvät auditoinnit. Rutinoidumme omissa työtehtävissämme, emme kerkeä, halua tai osaa lähteä kyseenalaistamaan tapaamme toimia. Hyvin usein toki tiedostamme tehostamispotentiaalin. Toteutus jää tekemättä, sillä meillä on kiire tai olemme jo niin nopeita omassa mallissamme ja tekeminen tulee takaraivosta ilman suurempaa ponnistelua.  Kuulostaako tutulta?

Mietitäänpä kahta saman alan yritystä, jotka tekevät samalla liikevaihdolla samaa tulosta. Molemmat ovat kasvaneet nopeasti ja tiedostavat, että volyymien noustessa henkilöstö on tupella ja joudutaan hankkimaan lisäresurssia. Näistä toinen päättääkin panostaa sisäiseen auditointiin, tavoitteena toimintojen kehittäminen. Toinen jatkaa puksuttamista vanhaan malliin ja hankkii uutta henkilöstöä tekemään kasvavaa työmäärää. Jälkimmäinen vaihtoehto on työllistämistä ajatellen aivan erinomainen, toivottavasti myös kaikkien osapuolten kannalta pitkäkestoinen.

Mites menee yrityksellä, joka satsasi sisäiseen auditointiin? Henkilöstön aikaa on vapautunut, lisäresurssitarve poistunut ja aikaa jäänyt uusien työtehtävien opetteluun. Tämän yrityksen liikevaihdon kasvaessa suhteellinen kannattavuus on paremmalla tasolla kuin vertailuyrityksen. Todennäköisesti henkilöstö motivoituneempaa, aikaa jää uusille ideoille ja rahaa yrityksen kehittämiseen.

Kumman yrityksen sinä valitset omaksesi?

Panostaminen jatkuvaan parantamiseen on investointi tulevaisuuteen!

 

 

Yrityksen kaikki toiminnot, joko tuottavat ja kuluttavat tai vain kuluttavat yrityksen rahoja. Tyydyttäessä pelkästään kokonaiskannattavuuden, -varallisuuden tai epäoleellisten asioiden seurantaan, menetämme hirveän määrän kallisarvoista tietoa.

Parhaan tuloksen sisäisestä laskennasta saa sen ollessa jatkuvaa, oikeisiin laskentaperusteisiin tukeutuvaa ja oikeita osa-alueita mittaavaa. Seuraavassa ylätason katsaus neljään syyhyn, miksi sisäinen laskenta on yrityksen tuloksen kannalta tärkeintä taloushallintoa:

1. Tiedetään mistä raha tulee, mihin se menee ja missä se makaa
   • Yrityskohtaisesti tulee miettiä oikeat seurantakohteet. Tuottojen osalta ne ovat yleensä asiakkaita, projekteja, tuotteita, palveluja tai kaikkia näitä. Kulujen osalta mittarit ovat euromääräisten lisäksi tehokkuusmittareita. Tuotoissa mainittujen lisäksi mitataan  muun muassa linjoja, toimintoja ja varastoja useammasta eri näkövikkelistä. Kuluja ja tuottoja oikein yhdistelemällä saadaan tuottoja tuovien seurantakohteiden kannattavuudet selville.
2. Päätöksenteon tuki
   • Faktaan perustuvat taustatiedot mahdollistavat nopean reagoinnin ja päätöksien oikean kohdentamisen. On selvää, että oikeita päätöksiä oikeaan aikaan tuottaa parempaa tulosta. Pienillä totuuteen perustuvilla muutoksilla on monesti isoja euromääräisiä vaikutuksia.
3. Henkilöstön ohjaamisen apuväline
   • Jotta henkilöstö tietää, mitä heiltä odotetaan, tulee heidän toiminnoilleen olla asetettuna toimintaa tukevat mittarit tavoitteineen. Henkilöstön tietäessä, mitä heiltä odotetaan he pystyvät kehittämään tekemistään kohti parempaa tulosta. Poikkeamiin ja tavoitteesta jääntiin pystytään puuttumaan heti. Juurisyiden selvittäminen helpottuu ja korjaavat toimenpiteet saadaan tehtyä nopeammin.
4. Jatkuva parantaminen
   • Tärkeintä ei ole tuottaa valtavaa määrää numeroita, vaan hyödyntää tuotettua tietoa. Mittaristolle asetettujen tavoitteiden tulee tukea jatkuvaa parantamista.  Mittareiden lisäksi toimintatapoja pitää säännöllisesti tutkailla kriittisesti, koska jumiudumme toimintatavoissa helposti. Kasvutilanteissa nämä tulevat esille mm. toimitusvaikeuksina, virheinä ja lisäresurssitarpeina. Ennen tähän tilanteeseen ajautumista kannattaa varmistaa toimintojen suoraviivaisuus ja automaattisuus.